Paljonko rahaa jää käteen kuukaudessa? Ikä 18–44

“Paljonko muilla oikeasti jää käteen?”

Se on kysymys, jota moni miettii mutta harva kysyy ääneen. Netistä löytyy nettopalkkalaskureita ja yksittäisten ihmisten kulupäiväkirjoja, mutta harvemmin sitä, mitä oikeasti haluaisi tietää: mitä minun ikäiseni ihminen tienaa, mihin se menee, ja paljonko siitä jää vapaasti käytettäväksi, kuukaudessa ja päivässä.

Tässä jutussa se lasketaan auki kolmelle ikäryhmälle: 18–24, 25–34 ja 35–44. Luvut ovat Tilastokeskuksen, Veronmaksajien, Kelan ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreimpia, ja jokainen lähde on linkitetty. Yksi asia heti alkuun: nämä ovat keskilukuja ja esimerkkejä, eivät ohjeita. Sinun lukusi ovat sinun, ja juuri siksi tämän jutun lopussa on kolme askelta, joilla lasket omasi.

Tämä on kaksiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa tekee saman laskun kahden aikuisen taloudelle.

Mistä lähdetään: keskipalkka ikäryhmittäin

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisen palkansaajan mediaaniansio oli vuonna 2024 noin 3 600 euroa kuukaudessa. Ikä vaikuttaa paljon:

Ikä	Mediaani, brutto €/kk	Alin kymmenes	Ylin kymmenes
20–24	2 738	2 054	3 758
25–29	3 183	2 346	4 520
30–34	3 471	2 473	5 249
35–39	3 668	2 538	5 920
40–44	3 865	2 602	6 435

Kokonaisansio, kokoaikaiset palkansaajat, 2024. Lähde: Tilastokeskus.

Kaksi huomiota. Ensin: tämä on kokoaikaisten palkansaajien palkka. Opiskelijat, osa-aikaiset ja työttömät eivät ole mukana, ja etenkin 18–24-vuotiailla se on iso osa ikäryhmää. Toiseksi: mediaani tarkoittaa, että puolet tienaa vähemmän. Jos oma palkkasi on alle taulukon luvun, olet samassa joukossa kuin noin puolet ikäisistäsi.

Rehellisempi kuva kaikista ikäryhmän ihmisistä tulee tulonjakotilastosta, joka mittaa käytettävissä olevaa rahatuloa, siis verojen jälkeen, tuet mukaan lukien, kaikilta, ei vain palkansaajilta. Vuonna 2024 mediaani oli 18–24-vuotiailla noin 1 100 euroa kuukaudessa, 25–34-vuotiailla noin 2 270 ja 35–49-vuotiailla noin 2 770.

Bruttopalkasta nettoon

Palkasta lähtee vero, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Veronmaksajien 2026-taulukon mukaan kokonaisvähennys on keskimääräisellä kunnallisverolla noin 21 prosenttia 2 800 euron kuukausipalkasta, noin 26,5 prosenttia 3 500 eurosta ja noin 29 prosenttia 4 000 eurosta. (Kirkkoon kuulumattomalla ja matalan veroprosentin kunnassa vähän vähemmän.)

Karkeasti siis:

• 20–24-vuotiaan mediaanipalkka 2 738 € → nettona noin 2 150 €/kk
• 25–34-vuotiaan mediaanipalkka noin 3 350 € → nettona noin 2 500 €/kk
• 35–44-vuotiaan mediaanipalkka noin 3 770 € → nettona noin 2 700 €/kk

Tästä eteenpäin puhutaan vain nettoluvuista, koska ne ovat ainoat, joilla on väliä kaupan kassalla.

Mitä eläminen maksaa yksin asuvalle

Kulupuolelle on kaksi hyvää lähdettä, ja ne kertovat eri asioita.

Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjetit (päivitetty marraskuussa 2025) kuvaavat kohtuullista minimiä: mitä alle 45-vuotiaan yksin asuvan aikuisen elämä maksaa, kun mikään ei ole ylellistä mutta mikään ei myöskään puutu. Ilman asumista ja liikennettä se on noin 610–680 euroa kuukaudessa: ruoka 256–312 €, vaatteet noin 55 €, hygienia 40–52 €, terveys 22–30 €, tietoliikenne ja viihde-elektroniikka 93 €, vapaa-aika 48 €, kodin tavarat noin 55 €, sähkö ja vakuutus 38 €. Asumisen kanssa kokonaisuus on Helsingin yliopiston mukaan 1 251–1 761 euroa kuukaudessa asuinpaikasta riippuen.

Tilastokeskuksen kulutustutkimus taas kertoo, mitä ihmiset oikeasti käyttävät. Alle 25-vuotiaat käyttivät vuonna 2022 alle 19 000 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohti, ja kulutus kasvaa iän myötä. Elintarvikkeisiin meni 25–34-vuotiailla noin 3 500 euroa vuodessa eli noin 290 euroa kuussa, lähellä viitebudjetin minimiä.

Ja sitten se, mikä ratkaisee kaiken: asuminen. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisen yksiön mediaanivuokra oli kesällä 2026 Helsingissä 730 euroa, Tampereella 600, Oulussa 530 ja Jyväskylässä 528. Sama ihminen samalla palkalla elää siis Oulussa 200 euroa kuussa väljemmin kuin Helsingissä. Ikä näkyy tässäkin: nuorista asuntokunnista 83 prosenttia asuu vuokralla, 30–59-vuotiaista enää 36 prosenttia.

18–24: kaksi hyvin erilaista kuukautta

Tässä ikäryhmässä ei ole yhtä tyypillistä taloutta, vaan kaksi.

Opiskelija. Kelan opintoraha itsenäisesti asuvalle on 279,38 euroa kuukaudessa vuonna 2026, ja päälle tulee yleinen asumistuki ja mahdollinen opintolaina. Viimeisimmän laajan Opiskelijatutkimuksen mukaan opiskelijan mediaanitulot töineen ja tukineen olivat noin 1 000 euroa kuukaudessa, ja menot suunnilleen saman verran: asumiseen noin 500, ruokaan noin 250.

Kuvitteellinen kuukausi: tulot 1 000 €, vuokra 500 €, puhelin ja netti 40 €, joukkoliikenne 40 €. Kiinteitä menoja 580 €, jäljelle jää 420 € eli noin 14 euroa päivässä ruokaan ja kaikkeen muuhun. Se on tiukka, ja se on tarkoituksella tiukka: opiskelijan budjetti on suunniteltu selviämiseen, ei mukavuuteen.

Ensimmäisessä kokoaikatyössä. 20–24-vuotiaan mediaanipalkka nettona on noin 2 150 €. Kuvitteellinen kuukausi Tampereella: yksiö 600 €, sähkö ja vakuutus 40 €, puhelin, netti ja tilaukset 60 €, joukkoliikenne 50 €, ja säästöön 200 € (tämä on esimerkkiluku, ei suositus). Kiinteitä 950 €, jäljelle jää 1 200 €, noin 40 euroa päivässä.

Ero on lähes kolminkertainen, ja se selittää, miksi ensimmäinen palkka tuntuu rikkaudelta ja miksi niin moni huomaa puolen vuoden päästä, ettei sitä rikkautta näy missään. Loppukuun 40 euroa päivässä on helppo käyttää ilman, että sitä koskaan päättää.

25–34: se vuosikymmen, jolloin kaikki muuttuu

Palkka nousee tässä ikäryhmässä keskimäärin 3 200 eurosta 3 500 euroon, ja nettona puhutaan noin 2 500 eurosta. Samaan aikaan Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan noin 30 prosenttia 25–34-vuotiaista asuu yksin ja reilu puolet parisuhteessa. Moni siis siirtyy tämän vuosikymmenen aikana kahden talouden puolelle.

Kuvitteellinen yksin asuvan kuukausi Helsingissä: yksiö 730 €, sähkö ja vakuutus 40 €, puhelin, netti ja tilaukset 60 €, HSL:n AB-kausilippu 73,90 €, säästöön 250 € (esimerkkiluku). Kiinteitä 1 154 €, jäljelle jää noin 1 350 €, noin 45 euroa päivässä.

Ja tässä on tämän jutun ehkä tärkein vertailu. Viitebudjetin kohtuullinen minimi päivittäisiin menoihin (ruoka, vaatteet, hygienia, terveys, vapaa-aika, kodin tavarat) on yksin asuvalle noin 500 euroa kuukaudessa eli noin 17 euroa päivässä. Ero 45 ja 17 euron välillä, noin 28 euroa päivässä, on se osa elämästä, josta päätät itse. Se on ravintolat, harrastukset, matkat, vaatteet, jotka eivät ole välttämättömiä, tai lisäsäästö. Tuota lukua ei kukaan laske puolestasi, ja juuri siihen rahat katoavat, jos sitä ei näe.

35–44: enemmän tuloja, enemmän kiinteää

Mediaanipalkka on tässä ikäryhmässä korkeimmillaan, nettona noin 2 700 euroa. Mutta myös kiinteät menot ovat usein suurimmillaan: 64 prosenttia 35–44-vuotiaista elää parisuhteessa, moni omistusasunnossa ja moni auton kanssa.

Kuvitteellinen yksin asuvan kuukausi muualla kuin pääkaupunkiseudulla: kaksio tai asuntolainan hoitokulut 700 €, sähkö ja vakuutus 50 €, puhelin, netti ja tilaukset 60 €, auto (viitebudjetin oletus on 530 € kuussa kaikkine kuluineen) ja säästöön 270 € (esimerkkiluku). Kiinteitä 1 610 €, jäljelle jää noin 1 090 €, noin 36 euroa päivässä.

Huomaa, mitä tapahtui: nettopalkka on noin 550 euroa suurempi kuin 20–24-vuotiaalla, mutta käteen jää päivää kohti vähemmän kuin Tampereen yksiössä asuvalle ensityöläiselle. Auto yksin syö tästä esimerkistä lähes 18 euroa päivässä. Se ei ole väärin, se on valinta, ja monelle välttämätön. Mutta se kannattaa nähdä valintana, ei taustakohinana.

Palkka kertoo, mitä tienaat. Käteen jäävä päiväsumma kertoo, miten elät.

Mikä on “realistinen päiväbudjetti”?

Yhteenveto esimerkeistä, kaikki kuvitteellisia mutta tilastoihin mitoitettuja:

Tilanne	Netto €/kk	Kiinteät €/kk	Jää €/päivä
Opiskelija, 18–24	1 000	580	~14
Ensityö, 20–24, Tampere	2 150	950	~40
Yksin, 25–34, Helsinki	2 500	1 154	~45
Yksin, 35–44, auto, muu Suomi	2 700	1 610	~36
Viitebudjetin minimi, päivittäiset menot	–	–	~17

Realistinen päiväbudjetti yksin asuvalle työssäkäyvälle suomalaiselle on siis näiden lukujen valossa jossain 35 ja 45 euron välillä, ja siitä 15–20 euroa on sellaista, jonka kohtuullinen minimi jo vaatii. Jos lukusi on tätä pienempi, syy on yleensä asumisessa tai autossa, ei kahvissa. Jos se on suurempi, sinulla on enemmän valinnanvaraa kuin luulet.

Kumpikaan ei ole neuvo. Se, mitä säästät ja mihin käytät, on sinun asiasi. Mutta numero kannattaa tietää, koska Finanssialan mukaan 39 prosenttia suomalaisista ei säästä lainkaan, ja moni ei ehkä edes tiedä, olisiko siihen varaa.

Näin lasket omasi

Uskomme, että ihan jokainen pystyy tähän, iästä ja palkasta riippumatta. Kolme askelta:

1. Nettotulot. Katso palkkalaskelmasta tai Kelan päätöksestä, mitä tilille oikeasti tulee. Ei bruttoa.
2. Kiinteät menot. Asuminen, sähkö, vakuutukset, puhelin, netti, tilaukset, lainat, joukkoliikenne tai auto sekä se summa, jonka haluat siirtää säästöön. Jos et ole listannut tilauksiasi vähään aikaan, tee se nyt.
3. Jaa erotus päivillä. Nettotulot miinus kiinteät, jaettuna kuukauden päivillä. Se on sinun päiväbudjettisi: sama kaava, jota Takuusäätiö suosittelee.

Tämän voi tehdä paperilla kerran. Prsperous tekee sen joka päivä uudestaan: syötät tulot ja laskut, kirjaat päivän ostokset, ja sovellus näyttää, paljonko huomenna on turvallista käyttää. Ilman pankkitunnuksia. Näin se toimii.

Ja jos taloutesi on kahden ihmisen talous, toinen osa laskee, miltä nämä luvut näyttävät kahdestaan.

Tiedä, paljonko on turvallista käyttää — joka päivä.

Prsperous antaa sinulle työkalut ja selkeyden, ei taloudellista neuvontaa.